Kansainvälistyminen, työyhteisön moninaisuus ja sen mukana tulleet haasteet ovat ajankohtaisemmat kuin koskaan. Menestyäkseen yrityksen täytyy hyödyntää työvoimansa diversiteettiä. Kulttuurinen moninaisuus tarjoaa ratkaisuja tulevaisuudelle. Kansainvälisellä tasolla tämän hetkinen tilanne ja diskurssi kehittyy nopeasti joten asiantuntemuksen tulee jatkuvasti olla päivitettyä.
On sekä vahvuus että ongelma, että useiden firmojen johdossa on ulkomailla opiskelleita ihmisiä, joilla on kansainvälisiä ystäviä. He saattavat ajatella, että ’kyllä tämä moninaisuus on hanskassa’. On tietenkin tärkeää, että firman johdosta heijastuu positiivinen asenne, mutta se ei riitä, sen sijaan pitäisi miettiä: minkälainen on järjestön/yrityksen rakenne, sen prosessit, kommunikaation tyyli ja yleinen ympäristö? Saattaa jo olla organisaation sisäisiä asiantuntijoita mutta ulkoinen tuki, päivittäminen ja asiantuntemus ovat erittäin tarpeellisia, kuten tutkimukset osoittavat.
Naiset ovat puolet maailman potentiaalista. Miten eri kulttuurista tuleva nainen esimerkiksi viihtyy? Jos järjestetään vaikka firman bileet yökerhossa ja viina on se pääasia, onko se kaikille inklusiivista?”
Näistä aiheista ei puhuta tarpeeksi. Myös rasismi eri muodoissaan sekä häirintä ja epäasiallinen kohtelu estävät ihmisten tasavertaisen osallistumisen. Meidän täytyy reagoida myös näihin. Ollaan heräilemässä, mutta toisaalta meillä on pakon kautta tarve moninaisuudelle, koska varsinkin monilla kasvualoilla työntekijöistä on pulaa. Kansainvälisten työntekijöiden houkuttelu on yksi asia, mutta on toinen, että ihmiset viihtyvät pidempään. Suomessa on ehkä mennyt vähän sekaisin eri keskustelut maahanmuutosta. Yrittäjillä on se huoli, että Suomessa kestää kauan saada työlupa - niiden tarve on usein lyhytaikainen, ne tarvittaisiin nopeasti. Siihen on nyt tartuttu, mutta syvällisempään kokonaisuuteen ei niinkään.
Olemme huolissamme työntekijöistä ja yksilöistä, mutta olemme myös huolissamme Suomen taloudesta. Kaikkialla ei vielä olla ymmärretty, että tämä on maailmanlaajuinen kilpailu.
Jokainen voi tulla ja pitää puheen tai workshopin, mutta se on lopulta pinnallista. Se ei riitä ja sillä voi olla jopa negatiivinen vaikutus, esim. koska saa tunteen, että nyt asia on hoidettu ja ohi. Halutaan kehitä ymmärryksen ja osaamisen lisääminen yrityksissä, kunnissa ja kouluissa. Sitä kautta voidaan saada aikaan paljon isompia ja pysyvämpiä muutoksia. Niitä tarvitaan Suomessa. Järjestöjen ja yritysten rakenteisiin tarvitaan moninaisuuden asiantuntijoita, joilla on selkeät vastuut, resurssit ja asema organisaation sisällä; yli 50 ihmisen yrityksillä pitäisi olla oma tällainen osasto.
Olemme valmiina antamaan tietoa, taitoja ja asiantuntemusta ihmisten ja yritysten kouluttamisessa ja valtuuttamisessa niin, että jokainen pystyy saavuttamaan täyden potentiaalinsa ja olemaan aktiivinen maailmankansalainen. Toivotaan avoimempaa ja yhtenäisempää yhteiskuntarakennetta, jotta jokainen voi osallistua omien kykyjen ja resurssien mukaan.
Esimerkit työstämme:
Tässä esimerkki meidän työstä. Osallistumista ja neuvontaa valtion etnisten suhteiden neuvottelukunnassa.
Neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta käy keskustelua maahanmuuttajien, etnisten, kulttuuristen ja uskonnollisten vähemmistöjen, viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä. Tekemällä ja keskustelemalla yhdessä rakennetaan luottamusta ja avointa Suomea. Neuvottelukunta kokoaa yhteen valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason maahanmuuttotyön asiantuntijoita viranomaisista järjestöihin.
Neuvottelukunta toimii asiantuntijaverkostona maahanmuuttoon, kotouttamiseen, yhdenvertaisuuteen ja eri väestöryhmien väliseen vuoropuheluun liittyvissä kysymyksissä.
Nordic Diversity Trainers:in asiantuntijat osallistuvat valtion etnisten suhteiden neuvottelukunnassa heidän järjestö työn kautta.